Kemian sanasto

 

Akrylonitriili
Monomeeri, jota käytetään synteettisten polymeerien valmistuksessa sekä akryyliamidin raaka-aineena.

Akryyliamidi
Monomeeri, jota käytetään ensisijaisesti synteettisten vesiliukoisten polymeerien valmistuksessa.

Alumiinihydraatti
Alumiinipohjaisten saostusaineiden pääraaka-aine. Alumiinihydraatti valmistetaan alumiinioksidista (Al2O3), jota puolestaan saadaan bauksiittimalmista.

Anioninen aine
Aine, jolla on negatiivinen sähkövaraus.

Asetaatti
Etikkahapon suola tai esteri.

Biokaasun tehostettu tuotanto
Biokaasua tuotetaan lietteestä anaerobisilla biologisilla menetelmillä, kuten mädätyksellä. Biokaasun sisältämää metaania käytetään biopolttoaineena. Biokaasun tuotantoa voidaan tehostaa esimerkiksi kemikaaleilla, jotka nopeuttavat mädätysprosessia.

Biosidi
Biosidit ovat tuotteita, joiden sisältämät aktiiviset aineet tappavat viruksia, bakteereja, levää, hometta tai hiivasieniä tai rajoittavat niiden kasvua.

Desinfiointi
Desinfiointi tarkoittaa käsittelyä, jossa tietyt tai kaikki sairauksia aiheuttavat organismit tuhotaan vedestä. Desinfioinnissa voidaan käyttää monia menetelmiä: kloorikaasu on yleisin tässä käytetty kemikaali, ja kemikaalien ohella käytetään otsonia ja ultraviolettisäteilyä.

Emulsio
Aineyhdistelmä, jossa nesteeseen on sekoittunut toista nestettä pieninä pisaroina (esimerkiksi öljypisaroita vedessä tai vesipisaroita öljyssä).

Emulsionhajotusaine
Emulsionhajotusaineet ovat kemikaaleja, joilla erotetaan emulsion sisältämät aineet toisistaan (esimerkiksi vesi ja öljy). Niitä käytetään muun muassa jalostettaessa raakaöljyä, joka sisältää paljon suolavettä. Vesi ja suola on poistettava ennen öljynjalostusta. Jos suurinta osaa vedestä ja suolasta ei poisteta, jalostusprosessissa esiintyy merkittäviä korroosio-ongelmia. Monet emulsionhajotusaineet perustuvat kationisiin polymeereihin, joilla on voimakas sähkövaraus, mutta myös muita kemikaaleja käytetään.

Epäorgaaninen saostusaine
Alumiini- tai rautapohjaisesta suolasta valmistettu vedenkäsittelykemikaali.

Ferrisulfaatti
Ferrisulfaatti (PIX) on Fe3+ -pohjainen epäorgaaninen saostusaine, joka valmistetaan rautapitoisesta raaka-aineesta rikkihapon avulla. Rautapitoisena raaka-aineena käytetään usein rautavihtrilliä, jota on titaanidioksidipigmentin valmistuksen sivutuote. Ferrisulfaattia käytetään sekä juomaveden että jäteveden käsittelyssä epäpuhtauksien poistoon.

Flokkausaine
Flokkaus on erotusprosessin toinen vaihe, jossa veden sisältämät epäpuhtaudet kootaan suuremmiksi hiutaleiksi flokkausaineen avulla. Vedenkäsittelyssä käytettävät flokkausaineet ovat yleensä sähköisesti varattuja polymeerejä, joilla on erittäin suuri molekyylipaino. Flokkauksessa käytettävä polymeeri sitoo saostetut hiukkaset toisiinsa, jolloin muodostuu vieläkin suurempia hiutaleita. Suuret hiutaleet poistetaan vedestä sopivalla prosessilla, kuten, selkeytyksellä, flotaatiolla tai suodatuksella. Katso myös ”Saostusaine”.

Funktionaalinen kemikaali
Kemikaali, jota lisätään paperiin tai selluun tiettyjen toiminnallisten ominaisuuksien saamiseksi (esimerkiksi haluttu lujuus).

Hiilidioksidi (CO2)
Väritön ja terveydelle vaaraton kaasu, jota esiintyy ilmassa. Hiilidioksidia syntyy fossiilisten polttoaineiden ja hiilipitoisten aineiden palamisesta, käymisprosessista sekä eläinten ja ihmisten hengityksestä. Kasvit käyttävät hiilidioksidia fotosynteesissä tuottaen hiilihydraatteja.

Kalsiumsulfaatti (CaSO4)
Kalsiumsulfaatti eli kipsi. Kalsiumsulfaatin tärkeimmät lähteet ovat luonnossa esiintyvä kipsi ja teollisuusprosessit, joissa sitä syntyy sivutuotteena.

Kationinen aine
Aine, jonka rakenteessa on positiivinen sähkövaraus.

Kationinen monomeeri
Polyakryyliamidipohjaisten flokkauspolymeerien raaka-aine, joka antaa polymeerille positiivisen sähkövarauksen.

Kloori
Kloori on kemikaali, jota käytetään ensisijaisesti kolmella tavalla: sitä käytetään sellaisenaan esimerkiksi vedenkäsittelyssä, se on klooripitoisten tuotteiden, kuten tiettyjen muovien, lääkkeiden ja torjunta-aineiden, raaka-aine, ja sitä käytetään apuaineena valmistettaessa tuotteita, jotka eivät sisällä klooria. Kloori on tehokas hapetin.

Klooridioksidi ( ClO2)
Klooridioksidi on yksi kloorin oksideista, se reagoi voimakkaasti ja sitä käytetään hapettimena esimerkiksi vedenkäsittelyssä ja valkaisussa.

Laskeutusallas
Vedenkäsittelyssä käytettävä allas, jonka tilavuus on miljoonia litroja.
Laskeutusaltaalla poistetaan jätevedestä kiintoaineita, orgaanisia aineita, makuja, hajuja ja väriä. Aineiden laskeutumista tehostetaan saostusaineella, joka kerää epäpuhtauksia yhteen ja saa ne painumaan pohjaan. Laskeutusaltaan pohjassa oleva kaavin kerää epäpuhtaudet altaan keskelle ja poistaa ne.

Lietteen kuivatus
Lietteen kuivatus on lietteenkäsittelyn keskeinen vaihe. Lietteessä on yleensä yli 95 prosenttia vettä myös sakeuttamisen jälkeen, ja siksi liete kuivataan tilavuuden pienentämiseksi jatkokäsittelyä tai loppusijoittamista varten. Kuivaamisessa käytetään esimerkiksi linkoa, suotonauhapuristinta, ruuvipuristinta, kammiopuristinta tms. Veden erottumista tehostetaan usein polymeereillä.

Lietteenkäsittely
Lietteenkäsittely kattaa useita erilaisia käsittelymenetelmiä, joilla poistetaan järjestelmästä ylimääräinen liete. Liete on yleensä peräisin jäteveden biologisesta (aerobisesta) käsittelystä, josta otetaan talteen primääri- ja sekundaarilietettä jatkokäsittelyä varten. Lietteen käsittelyvaiheita ovat muun muassa stabilointi, sakeuttaminen, vedenpoisto, kuivaus, kompostointi, mädätys, polttaminen tai loppusijoitus.

Natriumhydroksidi (NaOH)
Tunnetaan myös nimellä kaustinen sooda. Natriumhydroksidia käytetään monilla teollisuudenaloilla useimmiten vahvasti emäksisenä kemikaalina esimerkiksi sellun, paperin ja tekstiilien valmistuksessa sekä juomaveden käsittelyssä.

Natriumkloraatti (NaClO3)
Tehokas hapetin ja valkaisukemikaali.

Natriumsulfidi (Na2S)
Käytetty nimi viittaa kemialliseen yhdisteeseen Na2S, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan hydraattia Na2S.9H2O. Kumpikin on väritön ja vesiliukoinen suola, joka muodostaa voimakkaasti emäksen liuoksen. Kosteassa ilmassa Na2S ja sen hydraatit vapauttavat vetysulfidia.

Orgaaninen polymeeri
Orgaaniset polymeerit voivat olla vesiliukoisia tai veteen liukenemattomia.
Esimerkiksi muovit ovat veteen liukenemattomia polymeerejä. Vesiliukoisilla polymeereillä voi olla positiivinen tai negatiivinen sähkövaraus tai ne voivat olla varaamattomia. Orgaaniset polymeerit voivat olla pitkäketjuisia (esimerkiksi flokkausaineet) tai lyhytketjuisia (kuten saostumienestoaineet ja orgaaniset saostusaineet). Orgaanisia polymeerejä valmistetaan synteettisesti monomeereistä (esimerkiksi polyakryyliamidit) tai ne ovat peräisin luonnosta (esimerkiksi tärkkelys).

Peittaushappo
Peittaushappoa käytetään niukkahiilisen teräksen peittaukseen (pintakäsittelyyn) kuumavalssauksessa. Peittauksen jälkeen happo sisältää rautametallia (Fe), ja sitä kutsutaan käytetyksi peittaushapoksi (SPL). Monet teräksentuottajat käsittelevät sitä jätteenä, mutta sitä voidaan käyttää rautaa (Fe) ja happoa sisältävänä raaka-aineena saostusaineen valmistuksessa.

Peretikkahappo (CH3CO3H)
Peretikkahappo on erittäin voimakkaasti hapettava orgaaninen peroksidi. Se on väritön neste, joka muistuttaa hajultaan etikkahappoa. Se voi aiheuttaa voimakasta korroosiota.

Pinta-aktiivinen aine
Pinta-aktiivinen aine pienentää nesteen pintajännitystä, lisää kiintoaineen
vettyvyyttä ja pienentää kahden nesteen rajapinnan jännitystä parantaen niiden yhteensopivuutta tai vähentäen vaahtoamista.

Polyakrylaatti
Tyypillisesti akryylihappoon perustuvat lyhytketjuinen vesiliukoinen anioninen polymeeri, jolla on suuri sähkövaraus. Käytetään yleisesti dispergointiaineena ja saostumienestoaineena.

Polyalumiinikloridi (PAC tai PAX) 
Polyalumiinikloridi on yleisnimi alumiinipohjaisille epäorgaanisille
saostusaineille. Niillä on positiivinen sähkövaraus ja ne ovat pH-arvoltaan happamia. Polyalumiinikloridi valmistetaan alumiinihydraatista ja suolahaposta. Polyalumiinikloridia käytetään juomaveden ja jäteveden käsittelyssä epäpuhtauksien poistamiseen.

Polyamiini

Lyhytketjuinen vesiliukoinen polymeeri, jolla on voimakas positiivinen
sähkövaraus. Käytetään yleisesti orgaanisena saostusaineena vedenkäsittelyssä sekä anionisena puhdistusaineena paperinvalmistuksessa.

Polymeeri
Polymeeri muodostuu, kun tietyt yksittäiset molekyylit (monomeerit) kiinnittyvät toisiinsa ketjumaisesti. Polymeerillä on suuri molekyylipaino ja sen rakenne toistuu molekyyliketjun koko pituudella.

Propionaatti (C2H5COO)
Propionaatti (propionihappo, josta on poistettu yksi vetyioni) on propionihapon suola tai esteri.

Prosessikemikaali
Prosessikemikaaleilla tehostetaan tuotantoprosesseja, mutta niillä ei ole suoraa vaikutusta valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Prosessikemikaaleja ovat esimerkiksi vaahdonestoaineet, mikrobientorjunta-aineet, dispergointiaineet ja fiksatiivit, epäorgaanisia saostumia estävät aineet sekä paperikoneen ajettavuutta parantavat retentioaineet.

REACH
EU:n kemikaalipolitiikkaan perustuva REACH-järjestelmä koskee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä (Registration, Evaluation and Assessment of Chemicals).

Rikki (S)
Alkuaine, jonka järjestysluku on 16. Se on yleinen moniarvoinen epämetalli. Puhdas rikki on keltainen kidemuotoinen aine. Rikkiä esiintyy luonnossa sekä vapaana alkuaineena että yhdisteinä sulfidi- ja sulfaattimineraaleissa. Se on elämälle välttämätön alkuaine ja sitä käytetään lukuisissa kemikaaleissa.

Rikkidioksidi (SO2)
Kaasumainen kemiallinen yhdiste. Rikkidioksidia syntyy tulivuorissa ja lukuisissa teollisuusprosesseissa. Koska hiili ja öljytuotteet sisältävät usein rikkiyhdisteitä, niiden palaessa vapautuu rikkidioksidia. Pelkistävä aine.

Rikkihappo (H2SO4)
Vahva mineraalihappo. Rikkihappoa käytetään moneen tarkoitukseen, ja se on kemianteollisuuden tärkeimpiä tuotteita. Ensisijaisia käyttökohteita ovat malmikäsittely, öljynjalostus, jäteveden käsittely ja kemikaalien syntetisointi.

Saostumienestoaine
Kemikaali, joka vähentää saostumien muodostumista.

Saostusaine
Saostus on vedenkäsittelyn ensimmäinen vaihe, jossa epäpuhtaudet kootaan suuremmiksi hiutaleiksi saostusaineen avulla. Saostusaine on vedenkäsittelykemikaali, joka perustuu alumiinin tai raudan suoloihin. Saostuksen jälkeen tehdään yleensä flokkulointi, jossa hiutaleista muodostetaan vieläkin suurempia. Suuret hiutaleet poistetaan vedestä sopivalla prosessilla, kuten, selkeytyksellä, flotaatiolla tai suodatuksella. Katso myös ”Flokkausaine”.

Sivutuote
Valmistusprosessissa tai kemiallisessa reaktiossa syntyvä toissijainen tuote, joka ei ole valmistettava päätuote. Sivutuote voi olla hyödyllinen ja myyntikelpoinen tai se voidaan luokitella jätteeksi.

Suolahappo (HCl)
Kaasumainen vahva happo, jota käytetään yleensä vesiliuoksena. Epäorgaanisten saostusaineiden tärkeä ainesosa.

Vaahdonestoaine
Kemikaali, joka vähentää vaahdon muodostumista teollisuuden prosesseissa. Vaahdonestoaineiden avulla voidaan nostaa tuotantonopeutta ja vähentää ongelmia. Vaahdonestoaine vähentää sekä pintavaahtoa että nesteen sisältämän ilman määrää. Vaahdonestoaineina käytetään yleensä pinta-aktiivisia aineita.

Valkaisukemikaali
Kemikaali, joka valkaisee ja poistaa värejä esimerkiksi kuiduista yleensä
hapetuksen tai pelkistyksen avulla. Yleisiä hapettavia valkaisukemikaaleja ovat vetyperoksidi, otsoni, peretikkahappo, klooridioksidi ja natriumkloraatti. Yleisiä pelkistäviä valkaisukemikaaleja ovat natrioditioniitti ja natriumboorihydridi.

Veden laadun hallinta
Asiakkaan prosessin optimointi haluttujen tehokkuusvaatimusten täyttämiseksi.

Veden laadun ja määrän hallinta
Veden käytön vähentäminen sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen prosessien tehostamiseksi ja jätteen vähentämiseksi.

Vesijalanjälki
Vesijalanjälki tarkoittaa kuluttajan tai tuottajan suoraa ja epäsuoraa
vedenkulutusta. Se kertoo, kuinka paljon yrityksen tuottamien tai henkilön tai yhteisön kuluttamien tavaroiden tai palvelujen tuottamiseen on käytetty makeaa vettä. Veden käyttö mitataan kulutetun (haihtuneen) ja/tai liatun veden tilavuutena aikayksikköä kohti. Vesijalanjälki voidaan laskea mille tahansa hyvin määritellylle kuluttajaryhmälle (esimerkiksi henkilölle, perheelle, kylälle, kaupungille, läänille, osavaltiolle tai valtiolle) tai tuottajaryhmälle (esimerkiksi julkiselle laitokselle, yksityiselle yritykselle tai toimialalle). Vesijalanjälki on alueellisesti tarkka tunnusluku, ja siitä käy ilmi käytetyn ja likaantuneen veden tilavuuden lisäksi sijainti. (Lähde: Water Footprint Network)

Vetyperoksidi (H2O2)
Vetyperoksidi toimii voimakkaana hapettimena. Sitä käytetään valkaisu-,
desinfiointi- ja hapetusaineena.

Öljylähteen stimulointi
Öljylähteen stimulointi on yhteinen nimi toimenpiteille, joilla parannetaan öljylähteen tuottavuutta. Päämenetelmiä ovat öljyesiintymän happokäsittely ja kiviaineksen hydraulinen murtaminen.

Öljynpoisto
Prosessi, jossa öljy poistetaan materiaalista tai sen pinnalta (esimerkiksi vedestä).