Kemira100

Kemira100

Juhlimme Kemiran satavuotispäivää 26.3.2020.

Kun Kemira perustettiin vuonna 1920, sen päätehtävä oli tuottaa lannoitteita suomalaisille maanviljelijöille. Tänään vesi, koko olemassaolomme edellytys, on myös Kemiran liiketoiminnan ytimessä, niin massa- ja paperiteollisuudesta vedenkäsittelyyn kuin öljy- ja kaasuteollisuuteen asti. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme selvinneet monesta haasteesta ja olemme pystyneet vuosi vuodelta paremmin auttaa asiakkaitamme ja meitä ympäröivää yhteiskuntaa.

Me olemme nyt loistavassa asemassa jatkamaan maailman haasteiden ratkaisemista kemian avulla, läheisessä yhteistyössä asiakkaidemme ja muiden kumppaniemme kanssa.

Kemira100 dokumentti

Lyhytversio Kemira100-dokumentista (englanniksi)

Kemiran historia lyhyesti

  1. 1920 Kemira perustetaan

    1.3.1920 valtioneuvosto perusti komitean, jonka tehtävänä oli käynnistää valtion omistamat Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat sekä huolehtia niiden toiminnasta. Hallitus hyväksyi tehtaiden perustamisen edellyttämän määrärahan 26. maaliskuuta 1920, ja Kemira perustettiin. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Felix Hedman.

    1922 Tuotanto käynnistyy

    Keväällä 1922 perustettiin Lappeenrannan rikkihappotehdas ja Kotka A -superfosfaattitehdas. Kotimaisen lannoitetuotannon katsotaan alkaneen tästä.

    1925 Ensimmäinen tuotannon laajennus

    Hallitus hyväksyi lakiehdotuksen, jolla rikkihapon ja superfosfaatin tuotantoa laajennettiin vuoden 1925 loppupuolella, ja laajennukset valmistuivat vuoden 1927 loppuun mennessä.

  2. 1933 Lannoitetehtaat yhdistetään

    Yhdysvaltain osakemarkkinoiden romahtamisesta vuonna 1929 käynnistynyt maailmanlaajuinen lama saavutti myös Suomen. Se vähensi lannoitteiden kysyntää ja pakotti pienentämään tuotantoa. Joulukuussa valtion omistamat tehtaat yhdistettiin Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiksi.

    1935 Uusi johto

    Felix Hedmanin kuoleman jälkeen Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden toimitusjohtajaksi nimitettiin Fredrik Gustaf Hackzell vuonna 1935.

    1939 Toinen maailmansota syttyy

    Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden puute pakotti sulkemaan tehtaat pitkäksi aikaa, ja tuotanto sukelsi juuri kun lannoitteita olisi kipeimmin tarvittu.

  3. 1940–1945 Lannoitteiden tuonti

    Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden tehtäväksi tuli lannoitteiden tuominen maahan huhtikuussa 1940, jotta raaka-ainepulan aiheuttamat tuotannon aukot saataisiin paikattua. Rooli osoittautui tärkeäksi elintärkeiden tuontikuljetusten saamisessa Norjasta ja Saksasta.

    1944 Uutta kilpailua lannoitealalle

    6.3.1944 perustettiin valtion omistama Typpi Oy, joka valmisti ammoniakkilannoitetta ja josta tuli ensimmäinen merkittävä kilpailija seuraaviksi vuosikymmeniksi.

    1945 Kokkolan rikkihappotehdas aloittaa toimintansa

    Kokkolan rikkihappotehdas hyväksyttiin käyttöön, ja se aloitti tuotannon sodan loputtua keväällä 1945. Superfosfaattitehdas käynnistyi pian tämän jälkeen. Kokkolan tehtaista tuli yksi yhtiön avainlaitoksista.

    1946 Ruutituotannon aloittaminen

    Valtioneuvoston vuonna 1946 tekemän aloitteen mukaisesti valtion omistamasta ruutitehtaasta tuli Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden tytäryhtiö, ja ruutitehtaan nimi muutettiin Vihtavuori Oy:ksi.

  4. 1952 Markkinoiden jakautuminen

    Typpi Oy oli Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden merkittävin kilpailija, kunnes yritykset aloittivat yhteistyön vuonna 1952 solmitun sopimuksen myötä.

    1955 Toimitusjohtajaksi Martti Hovi

    Hovista tuli yhtiön toimitusjohtaja Fredrik Gustaf Hackzellin jäätyä eläkkeelle 1955. Agronomi Hovi oli yksi Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden omistajista, ja hän oli aloittanut uransa yhtiössä jo vuonna 1940. Hovi johti yhtiötä 20 vuoden ajan aina vuoteen 1975 saakka.

    1957 Laajeneminen lannoitetuotannon ulkopuolelle

    8.6.1957 perustettiin Vuorikemia Oy, jonka tarkoituksena oli valmistaa rikkihaposta titaanioksidia. Poriin perustettiin titaanioksiditehdas, joka oli samalla yhtiön ensimmäinen askel lannoitetuotannon ulkopuolelle.

  5. 1960 Alumiinisulfaattitehdas

    Lokakuussa 1960 avattiin Harjavaltaan uusi alumiinisulfaattitehdas, joka oli yhtiön toinen askel lannoiteteollisuuden ulkopuolelle. Alumiinisulfaattia käytettiin esimerkiksi paperiteollisuudessa ja vedenpuhdistuksessa.

    1961 Nimen muutos

    Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden nimi muutettiin Rikkihappo Oy:ksi 1960-luvun alussa. Samalla tehtiin myös organisaatiomuutoksia toiminnan sujuvoittamiseksi.

    1962 Laajennuksia Kokkolassa

    Kokkolan tehtaiden rikkihappotuotantoa lisättiin ja lisäksi aloitettiin natriumsulfaatin valmistus paperiteollisuudelle sekä teiden suolauksessa käytettävän kalsiumkloridin tuotanto. Kyseessä oli yhtiön siihen mennessä suurin investointi, jonka myötä yhtiöstä tuli laaja-alainen toimija kemianteollisuudessa. Koska Kokkolan rikkihapon tuotantokapasiteettia lisättiin, sen tuotanto Lappeenrannassa loppui.

  6. 1971 Yhdistyminen kilpailijaan

    Valtion omistamat lannoiteyhtiöt Rikkihappo Oy ja Typpi Oy allekirjoittivat yhdistymissopimuksen 11. kesäkuuta 1971, jolloin Suomeen jäi vain yksi valtion omistama lannoitteiden valmistaja: Rikkihappo Oy.

    1972 Kemiaa, mineraaleja, ravinteita

    Rikkihappo Oy:n nimi muutettiin Kemira Oy:ksi 1. heinäkuuta 1972. Uusi nimi saatiin työntekijöille järjestetystä nimikilpailusta ja sen katsotaan tulevan sanoista ”kemiaa, mineraaleja ja ravinteita”.

    1972 Merkittävä maalien valmistaja

    Toukokuussa 1972 kaikki Oy Schildt & Hallberg Ab:n osakkeet siirrettiin Kemiralle. Yhtiön ostaminen tarkoitti merkittävää laajentumista maaliteollisuuteen. Tytäryhtiön nimeksi annettiin Tikkurilan Väritehtaat Oy, ja siitä tuli yksi tärkeimmistä tukipilareistamme vuosikymmeniksi.

    1974 Ensimmäiset kansainvälistymisen askeleet

    Säterin ostaminen oli ensimmäinen askel Kemiran kansainvälistymisessä, joskin ulkomaiset tytäryhtiöt myytiin ennen vuosikymmenen loppua. Vuonna 1975 Martti Hovi siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli Yrjö Pessi.

  7. 1980 Siilinjärven fosfaattikaivos

    Siilinjärven fosfaattikaivos avattiin 26. maaliskuuta 1980 yhtiön 60-vuotispäivänä. Siilinjärveltä saatu fosfaatti oli poikkeuksellisen puhdasta, mikä tarjosi kilpailuedun siitä valmistettujen lannoitteiden osalta.

    1982 Kansainvälistyminen laajenee

    Kemira katsoi tärkeäksi reagoida norjalaisen kilpailijansa Norsk Hydronin laajentumiseen ja osti British Lindsey & Kestevan Fertilisers Limitedin vuonna 1982. Tästä käynnistyi kansainvälistymisemme, jonka yhteydessä ostimme seuraavina vuosina lannoitetehtaita Belgiasta, Ranskasta, Alankomaista ja Tanskasta.

    1984 Ongelmia Britanniassa

    Tikkurila osti British MacPherson Paints Ltd:n vuonna 1984 päästäkseen Länsi-Euroopan markkinoille. Yritys kuitenkin myytiin 1990-luvun alussa, sillä se ei tuottanut haluttuja tuloksia. Tämän jälkeen Tikkurila keskittyi toiminnassaan Baltian alueeseen Länsi-Euroopan sijaan.

    1984 Bioteknologia

    Kemira oli uskonut bioteknologian nousuun ja investoinut geeniteknologiaan ja bioteknologiaan. Bioteknologiaryhmä ei kuitenkaan saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, ja irtauduimme toimialasta 1990-luvulla.

    1989 Hydrokemiaa Ruotsista

    Vuonna 1989 Kemira osti ruotsalaisen Boliden Kemi AB:n, joka oli perinteinen sellu- ja paperiteollisuuden osaaja ja jolla oli myös vahvaa hydrokemian asiantuntemusta. Tavoitteenamme oli luoda vahva pohja toiminnallemme Euroopassa, ja jatkoimme hydrokemian alan yritysostoja. Hydrokemian osaamisesta tulikin nopeasti yksi Kemiran tukipilareista.

  8. 1991 Takaisku Britanniassa

    Britannian kauppa- ja teollisuusasioiden osasto (British Department of Commerce and Industry) laittoi pisteen Kemiran lannoiteryhmän laajentumiselle Euroopassa kieltämällä kymmenen ICI-konserniin kuuluvan lannoitetehtaan myynnin Kemiralle.  Haasteita aiheutti myös samaan aikaan alkanut lama. Syyskuussa 1991 Kemiran toimitusjohtajaksi nimitettiin Heimo Karinen, jolla oli epäkiitollinen tehtävä aloittaa yhtiön saneeraus.

    1991 Saneeraus alkaa

    Yksi toimitusjohtaja Karisen ensimmäisistä tehtävistä oli Oulun lannoitetehtaan sulkeminen 27. marraskuuta 1991. Karisen johdolla Kemira Coatings Ltd, entinen kaupan ja rakennusalan maaliyritys (MacPherson) sekä joitakin bioteknologia-ryhmän toimintoja myytiin nopeasti.

    1984 Listautuminen pörssiin

    Kemiran listautuminen pörssiin hyväksyttiin vihdoin, kun kauppa- ja teollisuusministeriö muutti kantaansa asiassa. Listautumisen yhteydessä Kemiran eri tuotantolinjat yhtiöitettiin ja Kemirasta tuli holding-yhtiö, jonka itsenäisillä tytäryhtiöillä oli vastuu toimintansa tuloksesta.

    1997 Investoiminen vetyperoksidiin

    Helsingborgiin Ruotsiin rakennettiin uusi vetyperoksiditehdas vuonna 1997, ja seuraavana vuonna Kemira osti eteläkorealaisen Hanwha Chemical Corporationin vetyperoksiditehtaan. Lisäksi Oulun tehtaita laajennettiin ja niillä alettiin valmistaa peretikkahappoa. Toimenpiteiden ansiosta meistä tuli entistä kilpailukykyisempiä muuttuvassa paperiteollisuudessa.

    1977 Divestoinnit jatkuvat

    Vihtavuoren ruutitehdas ei ollut koskaan kunnolla sopinut Kemiran tuotevalikoimaan, ja enemmistöosuus paperitehtaasta siirrettiin valtiolle vuoden 1997 alkupuolella. Säterin seuraaja Kemira Fibres Oy myytiin indonesialaiselle April-konsernille kesäkuussa 1997.

  9. 2002 Dendrokemian osaamista

    Helmikuussa 2002 Kemira osti American Vinings Industries Inc. -yhtiön. Kaupan myötä meistä tuli maailmanlaajuisesti merkittävä metsätalouden erikoiskemikaalien toimittaja.

    2003 Muutoksia johdossa

    Kemiran hallitus organisoitiin uudelleen 8. huhtikuuta 2003, ja saman vuoden marraskuussa myös toimitusjohtaja vaihtui. Kemiraa neljä vuotta johtaneen Tauno Pihlavan tilalle nimitettiin 1. helmikuuta 2004 Lasse Kurkilahti.

    2004 Irtautuminen lannoitealasta

    Lokakuussa 2004 Kemira GrowHow, entinen Agro, irrotettiin Kemirasta. GrowHown osakkeet jaettiin osinkoina osakkaille, ja möimme hieman alle puolet osakekannastamme sijoittajille. Loput osakkeista myytiin seuraavan vuoden toukokuussa.

    2005 Johtava paperi- ja selluteollisuuden kemikaalivalmistaja

    Ostimme molemmat suomalaiset kemikaalitehtaat helmikuussa ja saksalaisen Lanxessin paperiliiketoiminnan joulukuussa. Yrityskauppojen myötä meistä tuli maailman suurin paperi- ja selluteollisuuden kemikaalien valmistaja ja maailman ainoa yhtiö, joka pystyi tarjoamaan kaikki sellun valkaisemisessa tarvittavat tuotteet. Ostimme Cytecin hydrokemian ja akryyliamidin liiketoiminnat Yhdysvalloissa vuonna 2006. Kauppa vahvisti merkittävästi hydrokemian sekä öljy- ja kaivosalan asiantuntemustamme.

    2007 Ei enää valtion omistama yhtiö

    Valtio siirsi alle kolmasosan Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, mikä pienensi valtion omistusosuuden 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin.  Paasikiven suvun omistamasta Oras Investista tuli Kemiran suurin omistaja.

    2008 Uusi strategia

    Harri Kerminen aloitti yhtiön toimitusjohtajana ja Kurkilahti jatkoi yhtiön hallituksen neuvonantajana.

    Kemira julkisti uuden strategian, jossa painopiste siirtyi hydrokemiaan ja vesi-intensiivisiin aloihin, kuten sellu- ja paperiteollisuuteen, öljy ja kaivosteollisuuteen sekä kuntien ja teollisuuden vesien käsittelyyn. Vedenpuhdistuksen, vesikemikaalien ja muun vesiteknologian osuus yhtiön liikevaihdosta oli jo kolme neljäsosaa vuosi strategian julkistamisen jälkeen.

  10. 2010 Jäähyväiset maalille

    Maaliskuussa 2010 Tikkurila listautui Helsingin pörssiin, ja jaoimme 86 prosenttia sen osakkeista osinkoina. Tikkurilan irrottamisen jälkeen menetimme merkittävän osan sen liikevaihdosta, mutta toisaalta se oli osoitus uudesta strategiasta.

    2010 Laajempi panostus hydrokemiaan

    Keskityimme strategiamme mukaisesti veteen liittyvään liiketoimintaamme, minkä seurauksena myimme Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle 1. toukokuuta 2010 ja muurahaishappoliiketoiminnan Tamincolle 23. joulukuuta 2013.

    2013 Where water meets chemistry

    1.7.2013 Kemira julkisti teollisuudelle ja jätevesien käsittelyyn tarkoitettuja polymeereja valmistavan italialaisen 3F Chimican oston. Kaupan myötä Kemira vahvisti asemaansa yhtenä maailman johtavista polymeerien valmistajista. Seuraavana vuonna vahvistimme asemaamme entisestään pakkauskartonkialalla sekä Aasian markkinoilla ostamalla AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan.

    2014 Jari Rosendal määrittää uuden suunnan

    Jari Rosendal aloitti yhtiön toimitusjohtajana 1. toukokuuta 2014. Hänen edeltäjänsä Wolfgang Büchele, joka oli Kemiran ensimmäinen ulkomainen toimitusjohtaja, oli toiminut tehtävässään vuodesta 2012 lähtien.

    Laajentaaksemme jalansijaamme kasvavalla APAC-alueella avasimme tehtaan Kiinan Nanjingissa. Osoitimme sitoutumistamme sellu- ja paperiteollisuuteen ostamalla BASF AKD:n emulsioliiketoiminnan sekä laajentamalla tuotantoamme Telêmaco Borbassa Brasiliassa.

    2015 Laajentuminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti

    Jatkoimme panostustamme sellu- ja paperiteollisuuteen vuonna 2015 laajentamalla toimintaamme Italian San Giorgiossa. Tavoitteenamme olivat EMEA-alueen pehmopaperimarkkinat. Saman vuoden toukokuussa saimme päätökseen AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan oston. Seuraavana vuonna Brasilian Ortigueiran tehtaamme aloitti natriumkloraatin tuotannon, ja vuonna 2017 käynnistettiin onnistuneesti Joutsenon natriumkloraattitehtaan laajennus.

    Kesäkuussa 2015 käynnistyi tuotanto uudella vedenkäsittelykemikaaleihin erikoistuneella tehtaallamme Espanjan Tarragonassa.

    2018 Arjen parantaminen

    Vuonna 2017 avasimme uuden liima-aineiden tuotantolinjan Kiinan Nanjingissa, ja investointimme Espanjan Estellassa sijaitsevaan laitokseen toi uutta märkälujuuspolymeerituotantoa alueelle.

    Kemira muodosti yhteisyrityksen (NewCo) AKD-kemikaalien valmistajan Shandong Tiancheng Wanfeng Chemical Technologyn kanssa Kiinassa. Tavoitteenamme oli vahvistaa entisestään asemaamme maailman johtavana sellu- ja paperiteollisuuden toimittajana. Huhtikuussa julkistimme usean miljoonan euron investoinnin Joutsenon kloorialkalitehtaaseemme.

    2019 Vastaaminen markkinoiden kysyntään

    Vuonna 2019 julkistimme merkittävän kapasiteettilisäyksen vedenkäsittelyssä käytettävien rautasulfaattikemikaalien tuotantolinjalla Goolessa Britanniassa. Tarkoituksena oli vastata vedenkäsittelyssä käytettävien saostusaineiden lisääntyneeseen kysyntään markkinoilla. Kysynnän kasvun taustalla oli esimerkiksi fosforin poistamista koskevien määräysten tiukentuminen. Lisäksi aloitimme uraauurtavasti polymeerituotannon laajentamisen Yhdysvaltain Mobilessa sijaitsevalla tehtaallamme ja lisäsimme Yhdysvaltain Eastoverin tehtaan natriumkloraattikapasiteettia.

  11. 2020

    Helmikuussa julkistimme uudet haastavat ilmastotavoitteemme, jotta saavuttaisimme hiilineutraaliustavoitteet vuoteen 2045 mennessä.

    26.3.  juhlimme 100-vuotista taivaltamme kemian alalla.

Kemira sosiaalisessa mediassa

We use cookies to improve your experience on our website. Read more about our cookie policy and privacy statement.