Voimakkaasti kuormittunutkin vesistö pysyy kunnossa hapetuksen ja toistuvan kemiallisen käsittelyn yhdistelmällä.
Yaran Siilinjärven tehdas- ja kaivosalueella sijaitsevaan parin hehtaarin laajuiseen Oulunlampeen on vuosikymmenten saatossa valunut runsaasti fosforia. Se on peräisin läheiseltä kalsiumsulfaatin eli kipsin läjitysalueelta, joka sijaitsee lammen valuma-alueella. Kipsiä syntyy sivutuotteena fosforihapon valmistuksessa, ja se sisältää vähäisiä fosforijäämiä, joita suotautuu myös Oulunlampeen.
Tehtaan ympäristö- ja työturvallisuusasioita hoitava Hanna Lampinen (kuvassa yllä) kertoo, että vaikka fosforipäästöjä rajoitetaan erilaisin toimenpitein, kuten massanvaihdoin ja suojapumppauksin, jonkin verran fosforia päätyy silti edelleenkin lampeen. Lisäksi lammen pohjasedimentissä on paljon fosforia kerrostuneena edellisvuosikymmenten jäljiltä.
Fosforipäästöt ovat takavuosina aiheuttaneet järven rehevöitymistä ja happikatoa, joka on puolestaan aiheuttanut pohjasedimentistä vapautuvaa sisäistä fosforikuormitusta. Oulunlampi ei ole vesistönä erityisen merkittävä, mutta koska se laskee alapuoliseen Sulkavanjärveen, siitä aiheutuvan kuormituksen vähentäminen on meille tärkeää.
Jatkuvaa kunnossapitoa
Lampinen kertoo ongelmaa on aikaisemmin pyritty ratkomaan käyttämällä kalkkia saostusaineena. Ensimmäinen polyalumiinikloridilla tehty kunnostuskäsittely tehtiin vuonna 2005, millä järven tila parani nopeasti. Seuraavana kesänä Lampinen kokeili insinöörityönään menestyksekkäästi järven veden flotaatiokäsittelyä niin ikään polyalumiinikloridilla. Tuorein levittämällä tehty kemikaalikäsittely tehtiin alkukesästä 2009.
Järveä on myös hapetettu parin vuoden ajan. Sitä ennen pohja- ja pintavettä sekoitettiin jonkin aikaa uppopumpuilla.
Järven tila ei ollut tänä keväänä heikentynyt mitenkään radikaalisti, mutta koska fosforipitoisuus oli alkanut vähän nousta, päätimme tilata uuden käsittelyn Kemiralta, Lampinen kertoo kesäkuussa 2009.
Sulkavanjärven fosforikuormitus sisältyy ympäristölupaehtoihimme, mutta toki haluamme muutenkin pitää lammen kunnossa ja päästöt kurissa.
GPS-paikannuksella tarkka levitys
Kemikaalin levityksestä vastasi Kemiran yhteistyökumppani Ympäristö Ojansuu, joka näin pienessä kohteessa levittää kemikaalin moottoriveneen potkurivirtaan sekoittuneena. Kemikaalia levitettiin gps-paikannukseen perustuvan järjestelmän avulla koko lammen alueelle. Käsittely vei yhden päivän.
Sitä ennen Kemiran asiantuntija Jouni Kääriäinen etsi laboratoriotutkimuksella oikean annostuksen, jolla järvi kirkastuu, mutta jolla veden pH-taso ei laske liian alas ja lammen kalat eivät kärsi. pH-taso nousee käsittelyn jälkeen muutamassa viikossa normaaliksi.
Tämä on teollisuuden vastuullista ympäristöasioiden hoitoa, ja erityistapaus. Normaalitilanteissa kuluisi selvästi pitempi aika, ennen kuin vastaavaa käsittelyä jouduttaisiin uusimaan.