Suoraan sisältöön

Kunnallistekniikkaa hiihtokeskuksessa

PenttiLevin vesihuollon käyttäjämäärä saattaa vaihdella tuhansista kymmeniin tuhansiin jopa muutamassa tunnissa.

Kittilän kunnan ja Kittilän vesihuolto-osuuskunnan omistama Levin Vesihuolto OY huolehtii Kittilän kirkonkylän ja Lapin suurimman hiihtokeskuksen Levin jätevesistä sekä Levin vesihuollosta. Vuonna 2002 perustettu yritys ylläpitää Ounasjoen rannalla Lonnakon kylän tuntumassa sijaitsevaa vedenpuhdistamoa. Toimitusjohtaja Pentti Kangas (kuvassa oikealla) kertoo, että Levin Vesihuolto on toiminut koko ajan nopean kasvun olosuhteissa, joissa suunnitelmilla on riski vanheta jo ennen kuin ne on toteutettu.

Onneksi kunta, joka on suurin omistajamme, ei ole halunnut lähteä rahastamaan vesihuollolla, vaan on nähnyt että teemme hiihtokeskusta ja turismia palvelevaa tärkeää tukitoimintaa. Meillä on siten ollut riittävät taloudelliset resurssit kasvun hallintaan.

Muutos on ollut rajua. Tämäkin haastattelu tehtiin uutuuttaan kiiltävän lomahotellin aulassa paikalla, jossa vielä kaksi vuotta aikaisemmin sijaitsi pelkää metsää.

Levi on sesonkiaikoina Kemin ja Tornion veroinen väestökeskittymä. Vuodepaikkoja on 24 000 ja kaavassa on varauduttu jopa 36 000 yöpyjään. Sen päälle tulevat Kittilän kirkonkylän ja Sirkan kylän reilut 4000 asukasta. Loma-asukkaat ja ulkomaiset turistit ovat tuoneet mukanaan kaupunkimaiset palvelut ja sen mukaisen vedenkäytön. Hotelleja on yli kymmenen, ravintoloita noin 40 kappaletta.

Levin talousvesi on erittäin hyvälaatuista lähdevettä, joka johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Siitä huolimatta myös vesijohtoverkostoon on viime vuosina jouduttu tekemään miljoonainvestoinnit yhä uusien kaava-alueiden tarpeisiin. Kangas on kuitenkin tyytyväinen Kittilässä tehtyyn hyvään ja hallittuun kaavoitukseen, joka mahdollistaa asiallisesti toteutetun kunnallistekniikan.

style=margin:5px

Levin Vesihuollolla on Kankaan ohella kuusi muuta työntekijää. Kangas kertoo, että pienessä organisaatiossa toimenkuvat joustavat. Hiihtokeskuksen kausiluontoinen elämänrytmi ja pohjoiset vuodenajat ohjaavat käytännön operatiivista työskentelyä.

Talven ja kevään sesonkiaikoina keskitymme järjestelmien ylläpitoon, ja kesän ja syksyn rauhallisempi aika käytetään suunnitteluun ja rakentamiseen.

>> Levikeskus
Takaisin alkuun