Tampereen Sorsapuiston Sorsalampi sai kemiallisen käsittelyn, joka kirkasti huonossa kunnossa olleen lammen.
Sorsalampi oli päässyt pahasti rehevöitymään. Vesi oli täysin hapetonta ja haisi rikkivedylle. Maaliskuussa 2011 tehtyjen mittausten mukaan vedessä oli fosforia 910 mikrogrammaa litrassa vettä. Yleensä järvien pintavesien pitoisuudet jäävät korkeintaan noin sataan mikrogrammaan.
Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys tarjosi osana 50-vuotisjuhlintaansa Tampereen kaupungille lammen kemiallisen käsittelyn ja vedenlaadun seurannan. Kemira osallistui puhdistukseen lahjoittamalla tuhat litraa alumiinikloridiliuosta. Kaupunki puolestaan kunnosti ympäröivää puistoa, rakensi laiturin ja poisti lampea ympäröivän aidan.
Kemikaali kevätjäälle
Vesiensuojeluyhdistys levitti huhtikuun alussa lammelle fosforia saostavaa kemikaalia. Moottorikelkan päälle asennettiin 50 litran astiat, joista kemikaali valui jäälle samalla kun kelkka ajoi kuvioitaan lammella. Kemikaali imeytyy muutamassa päivässä jään sisään ja sen läpi.
”Veden kirkastuminen on silmin havaittavissa jäiden sulettua. Kemialliset reaktiot voivat aiheuttaa aluksi hajuhaittoja, mutta haju ja mahdolliset sakkalautat katoavat muutamassa viikossa”, lupaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Reijo Oravainen.
Kemiallinen käsittely tehdään yleensä kesällä veneestä. Tällä kertaa kemikaali levitettiin jäälle, sillä Sorsalammessa ei ole suojeltavaa kalastoa. Jos vedessä olisi kaloja, käsittely pitäisi tehdä tarkasti siten, että happamuus ei laske alle pH 6 -tason.
Sorsalampi on vain reilun hehtaarin kokoinen ja pari metriä syvä. Kemikalointi ei vaikuta mitenkään lähivesistöihin, sillä veteen ei jää yhtään alumiinia vaan se sitoutuu pohjaan. Lampeen ei tule eikä siitä lähde ojaa, joten ylimääräinen vesi valuu sadevesiviemäreihin.
Uusi käsittely joulukuussa
Oravainen arvioi keväällä, että lampi pysyy kemiallisen käsittelyn ansiosta kirkkaana 3–5 vuotta, kunnes se rehevöityy uudestaan. Lampeen tulee fosforia valuma-alueelta sekä pohjasta sisäisenä kuormituksena. Alumiinikloridikäsittelyssä saostuva aines ei tiivistä pohjaa täysin, joten fosfori tihkuu sen läpi veteen. Fosforipitoisuus laski keväällä tehdyn käsittelyn seurauksena yli 90 prosenttia, mutta jäi vielä liian suureksi heikon lähtötilanteen takia. Loppukesällä fosforipitoisuus oli 130 µg/l.
Käsittely toistettiin joulukuun alussa levittämällä sama määrä kemikaalia avoveteen. Tulos oli kevättä parempi. Fosforipitoisuus laski jälleen 90 prosenttia ja painui karun järven tasolle eli 12 mikrogrammaan litrassa, missä se oli vielä maaliskuussa 2012. Vesi oli silmin nähden täysin kirkasta. Myös pH laski nyt optimialueelle.