Kasvit pystyvät hyödyntämään KemCond- ja rautasaostusmenetelmällä käsiteltyjen puhdistamolietteiden fosforia jopa tehokkaammin kuin liukoista keinolannoitefosforia. Tällaisia alustavia tuloksia on saatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä Suomessa.

 

MTT:n erikoistutkija Helena Kahiluodon (kuvassa oikealla) tutkimuksessa vertaillaan eloperäisten fosforilähteiden, kuten lannan ja puhdistamolietteen, käyttökelpoisuutta kasvien kannalta. Tutkimuksessa on selvitetty, kuinka hyvin kasvit pystyvät ottamaan fosforia talteen. Testikasveiksi kylvettiin italianraiheinää ja pellavaa, ja kasvien fosforisisältö määritettiin.

 

Vertailussa oli mukana useilla eri tavoilla käsiteltyä puhdistamolietettä sekä mädätettyä, kompostoitua ja raakaa lantaa. Vertailukohteena käytettiin liukoista fosforilannoitetta sekä lannoittamatonta maata. Tutkimukseen kuuluu sekä kasvihuoneessa tehtyjä astiaviljelyjä että kaksivuotinen kenttäkoe.

 

Kemira toimitti tutkimukseen rautasaostettuja puhdistamolietenäytteitä, joita oli käsitelty muun muassa KemiCond-menetelmällä, mädättämällä, kompostoimalla, kalkkistabiloimalla ja ammoniakkihygienisoimalla. Näytteet sekoitettiin kasvualustana käytettyyn hiekkapitoiseen multaan.

 

Tutkimukseen kuuluva kenttäosuus on puolivälissä. Astiakokeen tulokset ovat sen sijaan valmistumassa.

Eloperäiset fosforin lähteet kuten käsitellyt lietteet antoivat Helena Kahiluodon mukaan lupaavia tuloksia: kasvit pystyivät hyödyntämään niistä fosforin jopa paremmin kuin liukoisesta fosforilannoitteesta. ”Tähän hyviä tuloksia antaneeseen ryhmään kuuluivat muiden muassa KemiCond-käsitelty puhdistamoliete ja kompostoitu liete”, Kahiluoto kertoo.

 

Rautasaostettua puhdistamolietettä käytettäessä olennaista näyttää olevan raudan käyttömäärä. Raudan vaikutusta tutkittiin vertailemalla useamman erilaista saostuskemikaalia käyttävän puhdistamon lietteitä. Kasvit hyödyntävät fosforin hyvin, jos rautasaostuksessa rautapitoisuus on jopa keskieurooppalaista tasoa suuremmalla, tyypillisellä pohjoismaisella tasolla.

 

Helena Kahiluoto on tutkinut eloperäisiä ravinnelähteitä ja ravinteiden kierrätystä pitkään. ”Tästä syystä en varsinaisesti yllättynyt, että kasvit hyödynsivät fosforin näin tehokkaasti. Melko yleinen käsitys näyttää kuitenkin olevan, että kasvit eivät pystyisi hyödyntämään eloperäisen lähteen fosforia yhtä tehokkaasti kuin liukoisen keinolannoitteen.”

 

On ajateltu, että eloperäisessä maanparannusaineessa ravinteet tulevat kasveille hitaammin ja vaikeammin hyödynnettäviksi kuin liukoisissa lannoitteissa. ”Astiakokeen tulos ei tue tätä käsitystä”, Kahiluoto sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että astiakoe näyttää vasta osan tuloksista. Käytännön tietoa antavat kenttäkokeet, jossa kasvit kasvavat pellolla.

 

”Kenttäkokeen kaksivuotisen seurannan tulokset tulevat olemaan mielenkiintoisia. Maan ekosysteemi puskuroi ja pitää sisällään vuorovaikutuksia, joita on vaikea ennakoida. Astiakoe taas osoittaa paremmin mekanismit, mitä tapahtuu ja miksi.”

 

Vanhempi tutkija Outi Grönfors (kuvassa vasemmalla) toiminut tutkimushankkeen vetäjänä Kemiran puolelta. Hän pitää alustavia tuloksia erittäin kiinnostavina ja on tyytyväinen, että tutkimus tuottaa syvällistä tietoa siitä, miten kasvit pystyvät hyödyntämään fosforin. ”On innostavaa tietää, että KemiCond-menetelmällä käsitelty ja rautasaostettu puhdistamoliete on kasvien kannalta todella käyttökelpoista.” Alustavat tulokset rohkaisevat puhdistamolietteen hyödyntämiseen fosforin lähteenä, Grönfors sanoo.

 

”Lietettä ei kannata nähdä pelkkänä jätteenä, tosiasiassa se on monien eri ravinteiden lähde.” Kun fosforista tulee entistä niukempi hyödyke, mielenkiinto sen kierrätykseen kasvaa. Fosforia voidaan pitää strategisesti tärkeänä raakaaineena, sillä se on ruuantuotannossa välttämätöntä. Eurooppa on kuitenkin 95-prosenttisesti riippuvainen tuontifosforista. Maapallon louhittavat fosforivarannot puolestaan ovat rajalliset.

 

Ihmiselle fosfori on tärkeä kehon rakennusaine. Fosfori kiertää ravintoketjussa, ja sitä päätyy ihmisten ja eläinten jätöksiin runsaasti. Jätevesien ja lannoitteiden mukana vesistöihin päätyvä fosfori rehevöittää näitä voimakkaasti.

 

Outi Grönforsin mielestä tosiasiat puhuvat fosforin kierrättämisen puolesta. ”On fantastista, että fosforia pystytään hyödyntämään puhdistamolietteestä. Näin se saadaan hyötykäyttöön ja kiertoon periaatteessa jatkuvasti.” Hyödyntämisen edellytys on kuitenkin se, että liete käsitellään turvalliseksi ja epäpuhtaudet saadaan siitä pois. ”Pelloille ravinteena levitettävän lietteen on oltava puhdasta. Kemicond-käsittelyllä liete hygienisoidaan, jolloin patogeenit poistuvat.”