Taitava yhteistyö kumppaneiden kanssa on yhä tärkeämpi ominaisuus kaikessa yritystoiminnassa. Vielä parikymmentä vuotta sitten yritykset nousivat ja kaatuivat pitkälti omin avuin. Nyt voittoon yltää yhä useammin se, joka onnistuu löytämään parhaat liittolaiset.

”Verkostoituminen on meillekin erittäin tärkeää. Moni asia on helpompaa ja nopeampaa tehdä yhdessä kumppanin kanssa kuin yksin”, tiivistää Kaj Jansson Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnoista.

Kyse ei ole pelkästään siitä, että porukka jaksaa vetää rekeä yhtä nopeammin. Vähintään yhtä merkittävää on, että useampi silmäpari näkee enemmän kuin yksi. Yritykset ovat tehneet erilaisia valmistukseen liittyviä alihankintasopimuksia vuosikymmeniä, mutta yhteistyön laajeneminen tuotannosta tuotekehitykseen on yksi viime vuosien suurista muutoksista yritystoiminnassa.

”Nykyisin yhä useammat verkostot tähtäävät uusiin innovaatioihin eikä pelkästään tekemiseen. Siinä verkostot synnyttävät valtavasti mahdollisuuksia”, sanoo professori Yves Doz ranskalaisesta Inseadin huippuyliopistosta.

Yhteistyö avartaa ajattelua

Miksi verkostot ovat hyödyksi innovaatioita tehtäessä? Jokaisen yrityksen sisällä syntyy talon tapoja ajatella asioita. Samoin eri toimialoilla elävät omat totuudet, joita on vaikea murtaa, vaikka siihen olisi aihettakin. Nuo ajattelumallit ja perinteet voivat estää näkemästä tilaisuuksia, jotka ovat aivan silmiemme edessä.

Toimivassa mallissa kumppani tuo yhteiseen pöytään uutta ajattelua, joka voi synnyttää yllättäviä ratkaisuja. ”Verkostot rikkovat totuttuja ajattelumalleja, kun osaamista yhdistetään uudella tavalla”, professori Doz sanoo. 

Kemiran kohdalla uutta ajattelua syntyy esimerkiksi, kun kemikaalitoimittaja ja laitevalmistaja yhdistävät voimiaan. Yrityksillä on väistämättä tietoa, jota toisella ei ole. Erilaisuus ei liity pelkästään teknologiaan. Eri asioita tekevät yritykset tuntevat myös asiakkaansa eri näkökulmasta. Molemmat voivat olla tekemisissä saman asiakkaan kanssa, mutta yritysten edustajat keskustelevat asiakkaan kanssa eri asioista.

”Näiden keskusteluiden yhdistäminen voi auttaa kehittämään aivan uudenlaisia ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin”, sanoo Jansson.

Kansainvälisissä verkoissa monia etuja

Kun verkostossa on pelaajia eri maista, kaikki osapuolet saavat monenlaisia etuja. Toisinaan etu voi syntyä siitä, jos eri maissa on hyvin erilainen tapa suhtautua asioihin. Nuo erot voivat synnyttää uusia ratkaisuja niin asiakaspalveluun, teknologiaan kuin yrityksen johtamiseenkin.

Joskus etua voi syntyä siitä, että kumppanit toimivat hyvin erilaisissa toimintaolosuhteissa. Esimerkiksi Kemiran tuotteita käytetään eri puolilla maailmaa kovin vaihtelevassa ympäristössä. ”Muun muassa ympäristöhaasteet, kuivuus ja veden laatu vaihtelevat kovasti. Tuollaisilla eroilla on suuri vaikutus liiketoimintaamme”, Jansson sanoo.

Siksi Kemiralle on erittäin tärkeä löytää sekä tutkimuksessa että jakelussa kumppaneita, jotka tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet.

Yhteistyötä täytyy opetella

Verkostomaisessa toimintamallissa yritysten on oivallettava, että yhteistyön kehittäminen on yhtä tärkeää kuin yrityksen itsensä kehittäminen. Huono yhteistyö synnyttää jopa enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Siksi kumppanuuden eteen pitää tehdä työtä aivan kuten ihmissuhteissakin. Toisen osapuolen tavoitteita täytyy ymmärtää ja omista toimintatavoista pitää osata tarpeen vaatiessa joustaa.

Kumppaneilla täytyy olla heti alussa jokin yhteinen tavoite, johon yhteistyöllä tähdätään. Onnistuneessa yhteistyössä kumppanit etsivätkin hyötyä kaikille osapuolille eivätkä vain itselleen. Tämä näkyy käytännössä myös sopimusten tekemisessä.

”Aiemmin lähtökohta oli, että kumppani sai myydä syntynyttä oivallusta vain toisen suostumuksella. Nyt lähdetään yleensä siitä, että molemmat saavat juosta vapaasti. Ei rakenneta esteitä, vaan pyritään markkinoille mahdollisimman nopeasti”, Kaj Jansson sanoo.

Yhteinen tavoite voi olla esimerkiksi uusi asiakasratkaisu tai voimien yhdistäminen uudella markkina-alueella. Lopullinen päämäärä on kuitenkin aina tuoton lisääminen. Liian yksityiskohtaisia tavoitteita ei toisaalta pitäisi asettaa, koska ne voivat rajoittaa innovatiivisuutta.

Monikulttuurisuus on myös haaste

Myös professori Yves Doz painottaa, että kansainväliset verkostot tuovat valtavia hyötyjä innovaatioon. ”Samalla kuitenkin erilainen kieli, kulttuuri ja ajattelutapa saattavat aiheuttaa yllätyksiä. Siksi verkostojen onnistuminen riippuu paljon siitä, osataanko monikulttuurisuutta hyödyntää”, sanoo Doz.

Kulttuurierot eivät johdu ainoastaan kansallisuuksista. Muun muassa yritysten toimiala, historia ja koko vaikuttavat merkittävällä tavalla toimintatapoihin.

Pahin virhe on uskoa oman kulttuurinsa ylivoimaan ja yrittää pakottaa muut toimimaan saman kulttuurin mukaan. Toisinaan yritykset yrittävät kieltää kulttuurierojen olemassaolon ja yrittävät sopia niin sanotusta yhteisestä kulttuurista. Näin toimitaan helposti siksi, että kulttuurierot voivat tuntua kiusallisilta. Erilaisuuden kieltämisellä menetetään kuitenkin hyödyt, joita haetaan etsimällä erilaista osaamista omaavia kumppaneita.

”Kulttuurierot ovat elämän suola. Kun niihin osaa sopeutua, niistä voi hyötyä huomattavan paljon”, Jansson sanoo.

Teksti: Risto Pennanen
Alkuperäinen artikkeli julkaistu Kemiran sidosryhmälehti Waterlinkissä 3/2009