Suoraan sisältöön

Paperinvalmistuksen tutkimusympäristö kehittyy

Kuva:Jyväskylään syntyvä uusi paperinvalmistuksen tutkimusympäristö on nopea ja kustannustehokas alusta uusien innovaatioiden synnyttämiselle.

Tutkimusympäristö on suunniteltu tarjoamaan tavanomaista laboratoriomittakaavaa realistisemmat paperinvalmistuksen olosuhteet. Jo muutaman vuoden ajan toiminutta tutkimusympäristöä laajennetaan vastaamaan teollisuuden yhä kasvaviin haasteisiin lisäämällä aikaisemman laitteiston formeriin puristinosa ja kattava näytteenotto- ja analyysijärjestelmä. Tavoitteena on täyttää laboratoriomittakaavan ja pilottilaitteistojen väliin jäävä aukko. Laajennetun laitteiston käyttöönotto tapahtuu ensi vuoden tammikuussa.

Metso Paper lähti mukaan ensimmäisenä, ja hankkeeseen liittyivät nopeasti myös Kemira, Tamfelt ja UPM. Uusin yhteistyökumppani on Metso Automation. Metsäklusteri Oy ja Tekes ovat myös mukana. Toimijoiden osaaminen kattaa siten kaikki paperinvalmistuksen avainalueet.

Dynaamisempi ja kestävämpi paperiteollisuus

Jyväskylän hanketta osaltaan edistävän ja rahoittavan Metsäklusteri Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi pitää tutkimusympäristöhanketta tärkeänä askeleena eteenpäin. Metsäklusteri Oy on innovaatioyritys, joka on perustettu edistämään suomalaisten metsäteollisuusyritysten verkottumista.

”Halusimme yhdessä VTT:n ja Tekesin kanssa luoda laajapohjaisen alustan, joka on enemmän kuin osiensa summa. Halusimme myös, että hankkeesta hyötyvät siihen osallistuvien suurten yritysten ohella yksittäisiin projekteihin osallistuvat pienet ja keskikokoiset asiantuntijayritykset, ja että hanke hyödyttää koko teollisuudenalaa näinä haastavina aikoina. Tarvitsemme tehokkaampia ja kestävämpiä prosesseja ja tuotteita, mutta myös resurssien parempaa käyttöä,” Hagström-Näsi kertoo.

Ainutlaatuinen mahdollisuus

Kemiran Paper-segmentin tutkimus-, kehitys- ja teknologiajohtaja Mikael Svedman muistuttaa, että paperiteollisuus ja tutkimuslaitokset ovat Suomessa perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä erilaisissa projekteissa ja tutkimusohjelmissa. Jyväskylän
tutkimusympäristö on loistava esimerkki siitä, mitä tällainen partneruus voi tarjota.

”Hankkeen todellinen käyttövoima on se, että osallistujien osaamisalueet kattavat kaikki peruskysymykset: koneet, automaation, kemian, kudokset, suodatinkankaat ja muut tekniset tekstiilit. Koska kaikki ovat omilla aloillaan johtavassa asemassa, yhteiseen pöytään on saatu kaikilta aloilta paras osaaminen. Ja koska jokainen edustaa omaa selvästi rajattua aluettaan, toisten varpaille astumisen riskiä ei ole.”

”Tutkimusympäristön kohdennus on mielestäni ainutlaatuinen, ja se tarjoaa meille kaikille kehittyneen alustan sekä tämän päivän ongelmien ratkomiseen että tulevaisuuden ratkaisujen ideointiin.

Vaikka se sijaitseekin Suomessa ja yhteistyöhön osallistuu suomalaislähtöisiä toimijoita, pidämme sitä pitkälti globaalina resurssina. Asiat, joita opimme ja kehitämme täällä, ovat sovellettavissa muuallakin, ja voimme myös tuoda muualla kohtaamiamme kysymyksiä tutkittaviksi Jyväskylään.”

Suurin hyöty saadaan todennäköisesti konseptitasolla, kun partnerit pystyvät yhdistämään asiantuntemuksensa ideoidessaan isompia kokonaiskonsepteja. ”Niitä voisivat olla uudet raaka-ainesekoitukset, energian- ja vedenkulutuksen vähentäminen sekä uudet paperikemian lähestymistavat. Samoin voimme yhdessä tutkia, miten joidenkin muuttujien, kuten järjestelmän kemian, vaihtelu vaikuttaa muuhun tuotantoketjuun”, Svedman listaa.

Kaikki irti kypsästä liiketoiminnasta

UPM:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Hurskaisen mielestä on aikamoinen saavutus, että on saatettu yhteen näin monta arvoketjun toimijaa, joilla on näin paljon
osaamista.

”Uskomme että juuri tästä syystä hanke todella pystyy edistämään tutkimus- ja
sovellustyötämme. On suuri etu, että VTT on koko hankkeen takana. Olemme tehneet heidän kanssaan vuosien mittaan paljon yhteistyötä – samoin kuin toki muidenkin
hankkeen osallistujien kanssa.”

”Voimme erityiskysymyksissä tuoda mukaan myös uusia yhteistyökumppaneita, kuten pienempiä asiantuntijayrityksiä, sekä työskennellessämme koko ryhmän voimin että pienempinä ryhminä. Tällaiset kysymykset voivat liittyä esimerkiksi
mittaustekniikkaan.”

Paperinvalmistus on kypsää liiketoimintaa, ja nykyisessä talousilmastossa on olennaisen tärkeää kehittää prosesseja antamaan UPM:n kaltaiselle maailmanluokan tuottajalle parempaa tuottavuutta, samaa tai jopa parempaa laatua heikkolaatuisemmista
raaka-aineista, ja tuomaan yleistä lisäarvoa käyttäjille ja jatkojalostajille.

Kriittinen massa ylittyy

Metso Paperin kartonki- ja paperikonepuolen tutkimus- ja kehitysjohtaja Hannu Korhonen kertoo, että Metso on työskennellyt kaikkien hankekumppanien kanssa eri aikoina ja eri projekteissa. Se antaa tukevan pohjan Jyväskylän tutkimusympäristön
täydelle hyödyntämiselle.

”Tämän hankkeen tekee erittäin kiinnostavaksi se osaamisen kriittinen massa, joka saadaan koottua yhteen, ja tämä tietysti nostaa tavoitetasoamme. Nykyisin on jatkuvasti tärkeämpää edistää ideoita mahdollisimman nopeasti ja tehdä se oikeiden ihmisten kanssa. Aivan samalla tavalla me työskentelemme sisäisestikin paperi- ja automaatioihmisten kesken.”

Sisäinen yhteistyö on vahvistanut Metson vakaumusta siitä, että vaikka koneet ja laitteet olisivat kuinka hyviä, paperinvalmistuksessa on hallittava koko prosessia. Jyväskylän hanke kokoaa vielä enemmän asiantuntemusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

”Kymmenen vuotta sitten laitevalmistajien päähuomion kohteena oli nopeus, mutta nyt meitä kiinnostavat asiakkaidemme tavoin kustannustehokkuus, joustavuus ja pääomakulut. Uskomme, että esimerkiksi modulaarisuudella on tulevaisuudessa paljon annettavaa, samoin kuin mahdollisuudella saavuttaa hybridiratkaisuja soveltaen korkea laatutaso, vaikka käytettäisiin erityyppisiä raaka-aineita ja vähemmän energiaa.”

Parempiin suorituksiin

Tamfeltin toimitusjohtaja Reima Kerttula uskoo, että koko teollisuudenala hyötyy tämänkaltaisista aloitteista. Hyötyjiä ovat sekä itse yhteistyökumppanit että heidän asiakkaansa.

”Meitä kaikkia kiinnostavat laatu- ja tehokkuusasiat, ja teemme kaikki edelleenkin työtä niiden eteen myös itsenäisesti. Mutta kokoontuminen tällaisen yhteisen ja selkeästi määritellyn sateenvarjon alle antaa meille lisää vipuvoimaa, jolla voimme rakentaa vahvemman perustan paperiteollisuudelle.”

Tamfeltin tuotteiden, olivatpa ne sitten märkä- tai kuivatusviiroja, puristinhuopia tai kenkäpuristinbeltejä, lopullinen menestys on tiiviisti sidoksissa paperikoneeseen, jossa ne toimivat, kemiaan, jonka kanssa ne joutuvat tekemisiin, sekä niihin tehdasympäristön erityisolosuhteisiin, jossa niitä käytetään.

”Nyt voimme työskennellä kaikkien noiden alueiden asiantuntijoiden kanssa yhden hankkeen piirissä niin että kaikki yltävät parempiin suorituksiin”, Kerttula
Kiteyttää.

Teksti: Peter Herring

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Kemira Solutions -lehden numerossa 1/2009, jonka teema on pehmopaperi.

Takaisin alkuun