Latvian pääkaupunki Riika on onnistunut leikkaamaan päästöjään Itämereen nopeasti. Tulokset innostivat päättäjiä kaupungissa järjestetyssä Itämeri-kokouksessa.

Riian päättäväinen panostus Itämeren kuormituksen vähentämiseksi on tuottanut nopeita tuloksia. Kaupungin Itämereen synnyttämä vuosittainen fosforikuormitus on vähentynyt kolmessa vuodessa sata tonnia.

Määrä on kolmasosa siitä, mitä Itämeren suojelemiseksi perustettu yhteistyöelin HELCOM on asettanut koko maan tavoitteeksi vuoteen 2021 mennessä. Typen osalta kaupungin päästöpienennys on ollut vieläkin suurempi.

Tulokset olivat kannustava esimerkki syyskuun lopulla Latviassa pidetyssä vesialan tapahtumassa. Kemira ja Itämeren suojelemista ajava säätiö Baltic Sea Action Group olivat kutsuneet sinne suuren joukon paikallisia alan päättäjiä.

Riian vesilaitoksen hallituksen puheenjohtaja Dagnija Kalnina ja jätevesilaitoksen johtaja Maris Zvidris vaihtoivat kokouksessa mielipiteitä Kemiran Aija Jantusen kanssa.

Kehitystä taloustilanteesta huolimatta

Saavutuksen arvoa nostaa se, että muutokset ovat tapahtuneet syvän taantuman aikana.

”Latvia on tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sitoutunut EU:n jätevesidirektiiviin. Lisäksi muutamat maan jätevesipuhdistamot saavuttavat jo osan HELCOMin vaatimuksista, jotka ovat EU:n vaatimuksia kireämmät”, sanoo Kemiran Municipal & Industrialin Suomen ja Baltian toiminnoista vastaava Aija Jantunen.

Riian tapaamisessa erityisen tärkeää oli kokemusten vaihto. Pisimpiä kehitysaskeleita ottaneet kertoivat esimerkillään muille, millaisilla toimilla asiat voivat parantua. ”Viesti oli, että kehitykseen ei tarvita hirveästi rahaa, vaan selkeä tahtotila”, Jantunen tiivistää.

Latvian ympäristöministeriön korkein virkamies kansliapäällikkö Guntis Pukitis kertoi Kemiran Aija Jantuselle olevansa hyvin tyytyväinen Riian kaupungin ja Kemiran yhteistyöhön. Hän muistutti myös, että toimenpiteet lähtevät aina laitoksista itsestään.

Tulevaisuuden haasteita

Vaikka Latvia on edennyt jätevesien käsittelyssä nopeasti, maalla on kaksi merkittävää haastetta. Latviaan on uusittu osin EU:n tuella yli 10 000 asukkaan puhdistamot, mutta fosforin poisto on uusituissakin laitoksissa korkeintaan EU:n vaatimalla tasolla. Matalan Itämeren pelastaminen rehevöitymiseltä vaatisi kuitenkin EU:ta tiukemmat, juuri Itämerelle räätälöidyt, HELCOM-vaatimukset.

Toinen suuri haaste on vesien puhdistuksessa syntyvän lietteen käsittely. Kokouksessa esiteltiinkin, millainen mahdollisuus käsitelty liete on maatalouskäytössä.

Vaikka asiat ovat edenneet Latviassa taantumasta huolimatta, hidastaa tiukka taloustilanne väistämättä jonkin verran etenkin pienimpien laitosten investointeja.

Toisaalta talous myös vauhdittaa investointeja. Turismi on Latvialle tärkeä elinkeino. Siksi yhä useampi Latviassa ajattelee, ettei taloudellista etua saa hakea ympäristön kustannuksella.  ”Latvialaiset ajattelevat myös, että tiukat vaatimukset voivat luoda jopa uutta liiketoimintaa. Siksi he ovat valmiita uudenlaiseen kulttuuriin ympäristöasioissa”, Jantunen sanoo.

Vesilähettilääksi naapurimaahan

Valko-Venäjä ei kuulu yhdeksän Itämeren maan ja EU:n tukemaan HELCOMiin. Maalla on kuitenkin Latvian kanssa yhteinen vesistö. Latvialla on myös mainiot edellytykset toimia vesilähettiläänä, koska naapurimailla on pitkä yhteinen kulttuuri takanaan. 
Johtaja Marjukka Porvari John Nurminen Säätiöstä haastoikin isäntämaan edustajat puhtaan Itämeriasian viestinviejiksi ja asiantuntijoiksi Valko-Venäjälle.

Teksti Risto Pennanen