Suomalaistaajamien hulevesien merkitys alkaa hiljalleen avautua tutkijoille.
Hulevedet eli pintavalunta ovat sulana vuodenaikana Suomessa ihmisen syytä, sillä vesisateiden intensiteetti ylittää meillä harvoin maaperän kyvyn imeä itseensä sadevettä. Mitä rakennetumpaa ympäristö on, sitä enemmän hulevesiä syntyy.
Asfaltin ja rakennuspinta-alan suhteellinen määrä määrittelee suoraan myös hulevesien määrän. Maankäyttö määrittelee puolestaan, mitä haitta-aineita hulevesissä on.
Mitä enemmän hulevesiä syntyy, sitä enemmän syntyy kuormaa. Valtaosa epäpuhtauksista jää maan pintakerrokseen veden imeytyessä siihen, viime vuodet kaupunkialueiden hulevesiä tutkinut DI Nora Sillanpää (kuvassa yllä) tiivistää.
Hulevesiä syntyy huomattavasti enemmän talvella kuin kesällä. Valtaosa kylmän vuodenajan sadannasta muuttuu hulevedeksi viimeistään lumien sulaessa keväällä. Kaupunkialueiden viemärit ja asfaltointi vain korostavat ilmiötä.
Kesällä hulevesiksi päätyy tyypillisen pientaloalueen sadannasta 20% ja tyypillisen kerrostaloalueen sadannasta 50%. Talvella molemmissa hulevesien osuus on 70% sadannasta.
Vaikea mallinnettava
Kaupunkien hulevesiä ja niiden sisältämiä aineita on tutkittu erittäin vähän verrattuna metsä- ja peltomailta huuhtoutuviin vesiin. Vaikka taajamien hulevesien osuus on vain pari prosenttia valtakunnan kokonaispäästöistä, niiden vaikutus kohdistuu vesialueisiin, joiden äärellä asuu ja virkistäytyy noin 80% maan väestöstä.
Kaupunkien hulevesillä on siten ainakin paikallista merkitystä. Niissä on paljon yhteistä peltoalueiden vesien kanssa, mutta niissä on myös liikenteen päästöjen aiheuttamia epäpuhtauksia. Kaupunkialueiden hulevesikuormitus on lisäksi ympärivuotista, kun maaseutualueilla se ajoittuu pääosin kasvukauden ulkopuolelle, Sillanpää kuvaa.
Kaupungit ovat tässä suhteessa hyvin yksilöllisiä. Hulevesien kokonaiskuormaan vaikuttaa, millaisia asuinalueita, liikennettä ja teollisuutta siellä on, ja millainen liikekeskusta kaupungissa on.
Sillanpään mittauksissa neliökilometriltä lähtevä kuormitus on vaihdellut kokonaistypen osalta 630-8100 kg, kokonaisfosforin osalta 60-150 kg ja kiintoaineen osalta 58000-96000 kg.
Hulevesien ravinnepitoisuudet voivat olla talousjätevesiin verrattuna pieniä, mutta järviveden pitoisuuksiin verrattuna suurimmillaan monikymmenkertaisia ja hetkellisesti jopa yli tuhatkertaisia, Sillanpää selventää.
Joissakin maissa hulevesille on annettu pitoisuusrajoja, mutta minusta se ei aina ole perusteltua, koska pitoisuudet vaihtelevat niin paljon. Hulevesikuormituksen merkitystä kannattaisi sen sijaan tutkia aina, kun paikallinen vesialue oireilee. Sellainen on esimerkiksi Vesijärven Enonselkä, johon Lahden kaupunkialue rajautuu.