Kemira ja Lapinlahden kunta ovat tehneet yhteistyötä Lapinlahden jätevedenpuhdistamolla jo kahden vuoden ajan. Puhdistamo vastaa sekä kunnan että Valion Lapinlahden tehtaan jätevesien puhdistuksesta. Valion voimakkaasti kuormittavien jätevesien takia puhdistamo on paljon suurempi kuin se Lapinlahden kokoisella paikkakunnalla muuten olisi. Tämä kunnan ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksen yhdistävä puhdistamo onkin hyvä esimerkki operointikumppanin tuomista eduista.
Lapinlahti on Maito-Suomen puhdistamo
Kauniin pohjoissavolaisen järviluonnon keskellä sijaitseva Lapinlahti on samalla idyllinen 7 500 asukkaan kunta ja merkittävä teollisuuskeskus. Paikkakunnalla toimiva Valion Lapinlahden tehdas on Pohjoismaiden suurin maidonjalostuslaitos, ja kun sekä kunnan että Valion jätevedet puhdistetaan samassa kunnan omistamassa Suoniemen puhdistamossa, tehtaan jätevesien osuus käsiteltävien vesien kokonaismäärästä on noin 85 prosenttia.
– Suoniemen puhdistamon kapasiteetti on mitoitettu 80 000 asukkaalle, eli lähes Kuopion kokoiselle kaupungille. Tehtaan toiminta ja maitopohjaisten jätevesien käsittelyyn liittyvät erityiskysymykset leimaavat voimakkaasti sen toimintaa, kertoo kunnaninsinööri Eero Mykkänen. Valion prosessin muutokset, erityisesti jäteveden pH:n vaihtelu, tuntuvat heti puhdistamolla. Jätevedessä on lisäksi maitopohjaisen tuotannon vuoksi poikkeuksellisen runsaasti fosforia ja suoloja.
– Maitopohjaisuus tuntuu myös siinä, että lietteen kuivaaminen on vettä sitovan lieterakenteen takia hankalaa. Siinä missä lietteen kuiva-ainepitoisuus saadaan linkoamalla ja polymeerilla tavallisesti nousemaan yli 20 prosenttiin, meillä päästään vastaavilla menetelmillä häthätää puoleen tästä, Mykkänen kuvaa.
– Tehdas toimii toisaalta erittäin tasaisesti vuoden ympäri, mikä helpottaa prosessien hallintaa. Olemme panostaneet sen toimintavarmuuteen esimerkiksi sähkönsyötön osalta, ja parhaillaan teemme myös pumppausaseman toimintavarmuutta parantavaa investointia.
Päästörajat tiukkenevat
Suoniemen puhdistamo on rakennettu 1970-luvun puolivälissä, ja sitä on laajennettu vuosien mittaan useaan otteeseen.
Parhaillaan on meneillään merkittävä laajennus- ja uusimishanke, jossa uusitaan laitoksen automaatiojärjestelmä ja siirrytään nykyisestä rinnakkaissaostuksesta jälkisaostusprosessiin. Siinä biologinen ja kemiallinen puhdistusvaihe ovat peräkkäin ja niitä voidaan ohjata erikseen. Fosforia on tulevassa vedessä paljon ja suuret kemikaaliannostukset häiritsevät biologista vaihetta.
Samanaikaisesti on valmistumassa pitkään vireillä ollut hanke, jonka myötä lietteenkäsittelyssä siirrytään kompostoinnista termiseen kuivatukseen ja polttoon.
– Laajennushanke on suuruudeltaan hieman yli viisi miljoonaa euroa. Siihen sisältyvä uusi pohjailmastusallas jälkiselkeytysaltaineen valmistui alkukesästä, ja sen myötä laitoksella on nyt kaksi pohjailmastusallasta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 9 000 kuutiometriä, Mykkänen kertoo.
– Yksi vanhan laitoksen kolmesta pintailmastuksella toimivasta rengaskanavalinjasta jätetään varalle ja kaksi muutetaan varastoaltaiksi poikkeustilanteita varten. Näiden linjojen vaakaselkeytysaltaat otetaan kemiallisen jälkisaostuksen käyttöön.
Puhdistamon uskotaan normaalisti saavuttavan päästörajojen mukaisen puhdistustuloksen kahdella pohjailmastusaltaallaan, ja kemiallisella jälkisaostuksella varmistetaan riittävä fosforin poistoteho.
Valion tehtaiden prosessista tulevien vesien pH:n vaihtelua tasataan sekä säädetään tarvittaessa ennen prosessia erillisessä tasoitusaltaassa että kemiallisen jälkiselkeytyksen yhteyteen asennettavalla pH:n säätölaitteistolla. Mykkänen kertoo, että hanketta on valmisteltu pitkään, sillä 1970-luvulla rakennetut puhdistamon osat ovat normaalin käyttöikänsä päässä, samoin altaiden harjailmastusjärjestelmä on energiasyöppö ja tehoton.
Hankkeen ajoitukseen vaikuttivat myös vuoden 2011 alusta voimaan astuvat lupaehdot, joissa suurin sallittu fosforin pitoisuus putoaa 0,8:sta 0,6:een milligrammaan litrassa, ja kokonaisreduktio on 96 prosenttia. BOD:n vaadittu reduktiotaso on 98 prosenttia ja typen 70 prosenttia. Myös Valion prosessissa tehdään jäteveden laatuun vaikuttavia muutoksia tämän vuoden kesällä.
– Halusimme samalla parantaa laitoksen toimintavarmuutta, sillä jätevedenpuhdistamon toimivuus on kriittinen tekijä maitovalmistetehtaan toiminnan kannalta. Prosessin täytyy toimia häiriöttä suurista laadunvaihteluista huolimatta. Hankkeelle saatiin myös reilun miljoonan euron rahoitusosuus EU:n alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävistä varoista.
Lapinlahden lietteenkäsittelyratkaisuksi on valittu terminen kuivatus ja polttaminen puhdistamon alueelle rakennetussa kaukolämpölaitoksessa, jota operoi kunnan ja Savon Voima Oy:n puoliksi omistama Lapinlahden Ekolämpö Oy. Aikoinaan liete on kompostoitu tai sijoitettu suoraan peltoon. Viime vuosina kaikki liete on kompostoitu, mutta Mykkänen arvioi, että kompostimullalle ei ole maakunnassa riittävästi kysyntää. Voimala on jo käytössä. Kuivatuslaitteisto otetaan koekäyttöön tänä kesänä.
– Nostamme lietteen kuiva-ainepitoisuuden 10 prosentista 90 prosenttiin, ja hyödynnämme poltosta saatavan lämmön kaukolämmön tuotannossa. Lietteen polton arvioidaan tuottavan noin puolet sen kuivatukseen tarvittavasta lämpötehosta.
Yhteistyötä kumppanuuspohjalta
Kemira on operoinut Suoniemen jätevedenpuhdistamoa jo kahden vuoden ajan. Mykkänen muistuttaa, että vaikka puhdistamon käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät päivittäiset huolet ovat poistuneet, lopullista vastuuta se ei tietysti poista.
Kunta vastaa edelleen investoinneista ja yhteyksistä lupaviranomaisiin. – Meillä on edelleen ympäristölupa ja vastuu puhdistamon toiminnasta. Teemme tiivistä yhteistyötä Valion, Kemiran, Ympäristökeskuksen ja muiden asianosaisten kanssa, ja suunnittelemme investointeja ja kehityshankkeita muun muassa kaksi kertaa vuodessa kokoontuvassa puhdistamon toiminnan turvaamistyöryhmässä. Mykkänen arvioi, että Kemira on selvinnyt kunnialla myös hankalammistakin esiin tulleista tilanteista, ottanut asioihin kantaa ja tehnyt tarvittavia toimenpiteitä, kuten muutoksia puhdistusprosessiin.
– Lähdimme aikoinaan tähän ulkoistushankkeeseen ensimmäisten joukossa, ja olemme saaneet jonkin verran kustannussäästöjä, olemme päässeet eroon rekrytointiongelmista ja olemme saaneet kumppanin, joka käyttää ja pitää kunnossa laitosta ja tuo käyttöömme parasta mahdollista asiantuntemusta, Mykkänen arvioi.
– Esimerkiksi tässä laajennushankkeessa he ovat istuneet kanssamme samalla puolella pöytää sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa aina työmaakokouksia ja vastaanottotarkastuksia myöten.
Teksti: Jussi-Pekka Aukia
Artikkeli julkaistu Kemiran Waternet-asiakaslehdessä 2/2009